ILMALÄMPÖPUMPUT

Ilmalämpöpumppu on laite, jolla pystytään sekä lämmittämään, että viilentämään huoneilmaa. Lämmityskäytössä ilmalämpöpumppu pystyy alentamaan merkittävästi lämmityskustannuksia. Esim. suoran sähkölämmityksen lisänä ilmalämpöpumppu voi tuoda jopa 55% säästöt kustannuksissa. Näin ollen ilmalämpöpumppu maksaa takaisin investointikustannuksensa jo muutamassa vuodessa.

Kesäaikaan pumppu toimii miellyttävänä ilmastointilaitteena. Tämän lisäksi useat mallit toimivat myös tehokkaina ilmansuodattimia ja kykenevät suodattamaan esim. siitepölyä ja homeitiöitä.

Asuinkiinteistöjen lisäksi ilmalämpöpumppuja voidaan käyttää myös suurissa teollisuus-, korjaamo- ja varastohalleissa.

Ilmalämpöpumpun valinnassa,
sijoittelussa ja asennuksessa huomioitavaa:

Teho:

Ilmalämpöpumpuksi kannattaa valita riittävän tehokas laite, jotta se kykenee sekä lämmittämään, että viilentämään halutun tilan. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että yhden kilowatin teho riittää noin 30 neliön lämmittämiseen. Ilmalämpöpumpuissa lämmitysteho on suurempi kuin viilennysteho, joten pumppu kannattaa mitoittaa viilennystehon mukaan.

Hyötysuhde:

Ilmalämpöpumpun hyötysuhde, eli lämpökerroin, ilmoitetaan COP- tai SCOP arvona. Nykyisten ilmalämpöpumppujen hyötysuhteet liikkuvat SCOP arvoilla 3,5 ja 5,2 välissä. COP-luku ilmoittaa kuinka moninkertaisen määrän lämpöenergiaa laite pystyy tuottamaan yhtä kilowattituntia kohden ulkoilman lämpötilan ollessa +7 astetta.

COP-luku ei kuitenkaan valitettavasti kerro miten hyvin laite toimii muissa lämpötiloissa kuin +7 asteessa. Näin ollen alhaisen COP:n laite, voi olla todellisessa käytössä hyötysuhteeltaan parempi kuin monet korkean COP:n laitteet, jos sen suorituskyky alhaisemmissa lämpötiloissa on hyvä.

SCOP (Seasonal Coefficient of Performance) arvo on kehittyneempi versio COP-arvosta ja siinä on otettu huomioon lisää muuttujia. Kuitenkin SCOP-arvossa on samoja puutteita kuin COP-arvossa.

Edustamamme Scanoffice Hankintaturva-tuotteet on testattu VTT:llä puolueettominen mittaustulosten aikaansaamiseksi. Testit kertovat millä lämpökertoimella laitteet toimivat eri lämpötiloissa ja niistä voit varmistua ilmalämpöpumppujen todellisesta suorituskyvystä.

Ilmansuodatus:

Ilmalämpöpumppuja on saatavilla eri tasoisilla ilmansuodattimilla. Tehokkaimmat suodattimet käyttävät elektronista puhdistusta ja ne kykenevät suodattamaan pieniäkin hiukkasia, kuten siitepölyä ja homeitiöitä. Osa suodattimista kykenee suodattamaan myös hajuja.

Sijoittelu:

Ilmalämpöpumppu koostuu erillisistä ulko- ja sisäyksiköstä, sekä niiden väliin asennettavasta kylmäaineputkistosta. Sisäyksikkö on järkevin sijoittaa paikkaa, josta se pystyy jakamaan lämpöä ja viilennystä tasaisesti eri puolille huoneistoa. Sisäyksikkö asennetaan seinään lähelle laipiota. Ulkoyksikkö kiinnitetään ulkoseinään, sokkeliin tai maahan asennustelineellä. Puurunkoisiin taloihin suositellaan asennusta sokkeliin resonanssin minimoimiseksi. Ulkoyksikön ja sisäyksikön välisen välimatkan ihannepituus on noin 3-4 metriä pumppumallista riippuen, Pitkä välimatka saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia kylmäaineputkiston vetämisessä.

Melu:

Nykyiset invertteri-lämpöpumput eivät ole kovinkaan meluisia, mutta niiden tuottama ääni on kuitenkin hyvä ottaa huomioon. Sisäyksiköistä hiljaisimmat tuottavat noin 20db:n äänen. Ulkoyksiköiden ääni on kovempi, mutta oikeaoppisesti asennettuna se ei kantaudu sisätiloihin.

Sulamisvesi:

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikköä asennettaessa on muistettava ottaa huomioon myös sen tuottaman sulatusveden ohjaus. Lämmitystoiminnolla toimiessaan pumpun ulkoyksikkö tiivistää ilman kosteutta vedeksi, joka valuu laitteen pohjassa olevien reikien kautta maahan. Ilman ollessa nollan läheisyydessä vettä saattaa muodostua reippaastikin. Tämän takia kannattaa pitää huolta ettei vesi jää kastelemaan sokkelia. Sulamisveden ohjaukseen tarjoamme lisävarusteena veden ohjaimen, joka siirtää veden kauemmaksi seinästä ja sokkelista. Katso esite täältä.

Suojakatokset ja kotelot:

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön suojaksi on saatavilla suojakoteloita ja -katoksia. Niiden avulla suojaat laitetta vedeltä, lumelta ja pudonneilta lehdiltä. Kotelo auttaa myös maisemoimaan laitteen paremmin muuhun rakennukseen ja sen puuosat on maalattavissa haluttuun väriin. Myymämme suojakotelot eivät haittaa laitteen toimintaa, sillä niissä on varmistettu riittävä ilmanvaihto. Katso esite täältä.

Matala ylläpitolämpötila:

Esimerkiksi vapaa-ajan asunnoilla halutaan usein laskea sisätilan lämpötilaa poissaollessa, mutta silti säilyttää riittävä lämpötila kosteuden pitämiseksi aisoissa. Tämän takia osassa ilmalämpöpumppuja on olemassa ns. ylläpitolämpötoiminto, joka mahdollistaa lämpötilan laskemisen esim. +8-10 asteeseen. Ominaisuutta ei ole kaikissa malleissa. Tämän takia suosittelemme mökkikäyttöön Mitsubishin GE-sarjan ilmalämpöppumppuja.

Kauko-ohjaus:

Kaikissa ilmalämpöpumpuissa on mukana langaton kaukosäädin, josta voidaan säätää mm. lämpötilaa ja tuulettimen pyörimisnopeutta. Kaukosäädin vastaa tekniikaltaan ja toimintasäteeltään TV:n kaukosäädintä. Mitsubishin ilmalämpöpumppuihin on saatavilla myös älypuhelimella tai millä tahansa Internet-päätelaittella käytettävä etäohjaimia, jolla laitetta pystytään ohjaamaan vaikka ulkomailta. Kännykkä-kaukosäädin on hyvä lisävaruste esim. vapaa-ajan asunnoille, joissa pidetään poissa ollessa matalaa ylläpitolämpötilaa. Mökille lähtiessä lämpötilaa voidaan nostaa jo etukäteen ja perille saavuttaessa mökki on valmiiksi lämmin.
Lue lisää etäohjauksesta täältä.

Asentaja:

Lämpöpumpun toimivuuden ja käyttöiän maksimoimiseksi käytä kokenutta maahantuojan kouluttamaa asentajaa. Taitamattomasti tehty asennus saattaa vaurioittaa kylmälaitteistoa ajan kuluessa. Varmista, että käyttämäsi asentaja on Tukes:in hyväksymä kylmälaiteasentaja, sillä laitetta ei saa asentaa hyväksymätön asentaja. Varmista myös, että sähkökytkennät tekevä asentaja koulutettu sähköasentaja ja Tukes:in hyväksymä sähköurakoitsija, sillä kiinteää asennusta ei saa tehdä ilman lupia. Voit tarkastaa asentavan yrityksen luvat helposti Tukes:in rekisteristä.